Kuvankäsittelyn työpaja Äänekoskella

Kuvankäsittelytaidoille on nykypäivänä entistä enemmän tarvetta. Maailma elää kuvien kautta ja etenkin nuoremmat sukupolvet kommunikoivat vahvasti kuvien välityksellä.

Mitä se kuvankäsittely sitten on? Kun halutaan muuttaa kuvan ominaisuuksia tarvitaan kuvankäsittelyä. Ei ole olemassa hyvää tai huonoa kuvaa. Jollekin kuvankäsittely on sitä, että saa otettua kuvan puhelimella ja lähetettyä sen Facebookiin, toiselle se on sitä, että saa muokattua järjestelmäkameralla ottamiaan kuvia tuntikausia teknisesti täydellisiksi. Ei ole olemassa myöskään oikeaa tai väärää tapaa tehdä kuvankäsittelyä. Kuvan hienous on katsojan silmässä.

Yleisiä kuvankäsittelytoimenpiteitä ovat esimerkiksi: kuvan koon muuttaminen, kuvan rajaaminen, tiedostomuodon muuttaminen, valotuksen korjaus, väritasapainon korjaus tai kuvan terävöittäminen. Kuvankäsittelyä tehdään nykyään pääsääntöisesti tietokoneella ja erityisellä kuvankäsittelyohjelmalla. Älypuhelimien myötä kuvaaminen, kuvien käsittely sekä kuvien jakaminen mobiilisti tässä ja nyt on yleistynyt.

Kiinnostus ja tarve oppia kuvankäsittelyä näkyi myös Äänekoskella 14.12.2016 järjestetyssä työpajassa. Tupa oli täynnä aiheesta kiinnostuneita Äänekosken sekä Rautalammin yrittäjiä, yhdistystoimijoita sekä toimihenkilöitä. Olipa mukana myös erään yrittäjän yläasteikäinen lapsikin. Jo osallistujille lähetetyn ennakkokyselyn perusteella oli tullut selväksi, että varattu kolme tuntia ei tule riittämään, kuin pintaraapaisun tekemiseen kuvankäsittelyn perusteisiin. Osallistujien tarpeet kuvankäsittelyn osaamiseen nousivat yleisistä markkinointiin liittyvistä seikoista kuten esimerkiksi tarpeesta saada internet-sivuille sopivia kuvia.

Aloitimme työpajan valokuvauksen historialla sekä alan termistöön tutustumalla; tutuiksi tulivat niin Salomon August Andréen surullisen kuuluisalla tutkimusmatkalla mukana olleen valokuvaaja Nils Strinbergin lasilevynegatiiveille 1897 ottamat kuvat vetypallomatkan viimeisistä vaiheista, kuin digitaaliajan terminologia peeängeineen ja resoluutioineen. Paljon keskustelua herättäneiden tekijänoikeuskysymysten jälkeen siirryimme sitten itse pihviin, eli kädet saveen, niin kuin sanotaan.

Toiset hymyilivät (kuva: Rositsa Bliznakova).

Olin laatinut kasan eri tasoisia harjoituksia, joita jokainen sai tehdä itsenäisesti tai pareittain ilmaisohjelmilla. Joissakin tehtävissä opeteltiin kuvien muokkausta mobiililaitteilla ja jakamista sosiaalisessa mediassa. Toisissa harjoituksissa työstettiin kuvia melko monimutkaisilla, mutta kattavilla ohjelmistoilla. Työpajassa huomattiin, että perustoimenpiteet kuten kuvan rajaaminen ja tiedostokoon pienentäminen ovat melko yksinkertaisia toteuttaa. Hieman edistyksellisemmätkään asiat eivät toisaalta ole mahdottomia oppia; tasojen käyttö antaa esimerkiksi suuret mahdollisuudet omien ideoiden toteuttamiseen.

Toiset tekivät töitä vakavin naamoin, vaikka puitteet olivat mitä loistavimmat (Alkuperäiseen kuvaan istutettu Juuli Lintulan kuvasta ihmiset. CC0 Public Domain).

GIMP on monipuolinen ja laaja ohjelma kuvankäsittelyyn.

Kaikkea ei tietenkään voi oppia yhden illan aikana vaan harjoitukset jatkuvat. Tekemällä oppii! Paremmat kuvat, parempi mieli. Paremmat kuvat, tyytyväisemmät asiakkaat.